Kassaholveja, tiikkipintaa ja nauhaikkunoita

Ruoholahdenkatu 14 valmistui vuonna 1966 liiketaloksi Kampin Leppälinnun kortteliin. Alakerran tiloissa toimi Pohjoismaiden Yhdyspankin konttori, ja pankkitoiminnasta muistuttavat vielä tänäkin päivänä massiiviset kassaholvien ovet katutason keittiöliikkeessä sekä osassa toimitiloissa.

Valoa ja
luonnetta

1960-luvun hengen voi aistia rakennuksen arkkitehtuurista. Vahvat pystypalkit rytmittävät julkisivua ja tuovat reilusti luonnetta ilmeeseen. Sisään tulvivasta luonnonvalosta puolestaan on kiittäminen aikakaudelle tyypillisiä nauhaikkunoiden pitkiä rivejä.

Puuaiheet jatkuvat monissa toimitiloissa, joissa tulija suorastaan yllättyy alkuperäisistä tiikkisistä ikkunapenkeistä ja karmeista, jotka huokuvat lämpöä ja persoonallisuutta.
Kun Ruoholahdenkatu 14 kiinteistöön astuu sisään, tulijan toivottavat tervetulleeksi aikakauden tyyliin juuri remontoidut aulatilat alkuperäisine kupariseinineen ja puupintoineen.

Arkkitehdin tunnetut
maamerkit Helsingissä

Rakennuksen suunnitteli arkkitehti Kurt Simberg. Hänen käsialaansa ovat monet keskustan tunnetut maamerkit samalta aikakaudelta: Kuusisen talo Aleksanterinkatu 48:ssa (1957), Wulffin talo Mannerheimintie 4:ssä (1965) sekä kenties tunnetuimpana Svenska Handelshögskolan eli Hanken Runeberginkadun ja Arkadiankadun kulmassa (1953).

Kampin kiinnostavat kerrokset

Ruoholahdenkatu 14:n edustama 1960-luvun tyyli istuu ympäröivien kortteleiden kerroksellisuuteen hyvin. Arjen reiteillä voikin katsella Helsingin arkkitehtuurin aikakausia, sillä ympäriltä löytyy rakennuksia varmasti jokaiselta vuosikymmeneltä yli sadan vuoden ajalta. Ihastuttavien Ruoholahden villojen kortteli on 1880-luvulta, viereisen Abrahaminkadun pastellisävyiset kivitalot ovat 1920- ja 1930-luvuilta ja nämä kaikki sulautuvat yhteen modernimpien rakennusten kanssa muodostaen perinteikkään kaupunginosan kiehtovan tarinan.